Riski, se on se, joka kannattaa?

Nyt mennään riskillä. En ole omistanut ennen minkäänlaista kasvihuonetta, joten en tiedä siinä kasvatukseta mitään. Eilen oli kuitenkin niin kaunis päivä, että kuskasin kasvit sen sisälle ja sinne ne jätinkin. Toivon, että yöpakkanen pysyy poissa. Jos huonosti käy, kaikki paleltuvat ja koko homma alkaa alusta. Kylvin muutamia siemeniä lisää, vähän tomaattia, mutta ennenkaikkea monia köynnöstäviä kukkia, jotka tulin siemenvaihtareissa kaverin kanssa. Eri asia onkin, mihin ne ikuna mahtuvat, mutta ei auta kun kehitellä jotakin, missä saavat olla loistossaan. Viime kesänä laitoin ikkunaan imukuppeja ja niistä narun aina seuraavaan. Hyvin ottivat kiinni tähän viritykseen. Ikuinen ongelma on ollut parvekkeen pylväs. Ohut metallilanka ei ole hyvä, se valuu ja kasvit eivät ota siihen kunnolla kiinni. Nauloja ja koukkuja saisi laittaa aika monta poralla, että niiden väliin saisi narua.Pitäisi kiivetä korkealle, partsi ylimmässä kerroksessa, pylväs reunassa....auts auts auts....unohdetaan koko juttu. Naapuri laittoi kanaverkkoa ympärille, ei hullumpi keksintö. Paitsi, että mulla ei ole kanaverkkoa. Mielessä  on ajatus, mutta jää nähtäväksi vielä, toimiiko se.Aurinkoista perjantaita!

Muutama kuva

 Tästä kukkatelineestä oli hilseillyt maali pois. Hioin sen ja suihkutin lakkaa päälle. Saa olla vanhan näköinen, sopii hakemaani linjaan hyvin.

 Kaverin kanssa pidettiin siemenvaihtarit. Sain tällaista kiwakurkkua. Maku muistuttaa banaanin, limetin ja kurkun sekoitusta. Odotan tätä kyllä kieli pitkällä!

                                                               Chilivauvoja takana.

 Vanha muovinen ruukku. Maalasin siihen tollasia valkoisia läiskiä pienosmallimaalilla ja sudin niiden päälle krakleerauslakkaa. Nyt olen spreijannut sitä pari kertaa. Toivon siihen, vähän kuluneen näköistä vaaleampaa sävyä noihin valkoisiin kohtiin lopputuloksena. Valmistus on vielä kesken.

                                                                Kirsikkatomaattia

Chiliä tunkee ovista ja ikkunoista!

Ilma oli kaikkea muuta kuin kaunis aamulla ja aamupäivällä. Pääsin työharjottelusta juuri tuon ilman takia pois aikaisin ja sitten jo paistoikin aurinko! Laitoin tomaatin siemenet kasvamaan. Chili oli täyttänyt pikkuruisen ruukkunsa niin täyteen, että se oli pakko saada jo hajanasimmille asutuksille.  Jaoin sen pikkuruiset taimet ja niitä tuli aika monta pikkiriikkistä pahvikoteloa, jokaisessa kolme pikku pikku alkua. Katsotaan aikaa myöten vahvimmat ja jaetaan taas. MUTTA jos niistä kaikista tulisi kelvollinen kasvi...ruokavaliomme tulisi olemaan tulta ja tappuraa pitkän aikaa. Poikien huoneessa on yrttejä.Basilika, persilja ja minttu ainakin.  Ylläripylläri on tällä hetkellä herne, joka siirrettiin myös jo isompaan ruukkuun toivoen, että ei tykkää kyttyrää. Pituutta sillä on jo sen verran, että pistin sushin bambutabletin tehokkaampaan käyttöön, eli pilkoin sen tuiksi herneen taimille. Jostain syystä herne on sellainen, joka ei ole ikuna meillä viihtynyt, mutta katsotaan nyt. Veikkaan johtuvan siitä, että herne kaipaa savea ja mulla on tarjota sille nyt  vain mustaa multaa. Kuvausilma ei ollut paras mahdollinen, kun hommat oli tehty, oli jo liian hämärää. Palaan siis sunnuntaina kuva-asioihin: )

Lokakuu keskellä kevättä!

Mistä tää lokakuu tuli? Jopa koira napitti lenkillä silmiin vähän väliä, että hei, eikö tää ulkoilu ois jo tässä!
Parvekkeella ei siis tapahtunut mitään. Viikonlopun aikana aion laittaa tomaatin siemenet vihdoin viimein kasvamaan ja toivon, että ehtivät vielä vahvoiksi ennen kesää. Ehkä tuo kasvihuone antaa vähän vauhtia niiden ulkoilun alkutaipaleilla. Tomaatin kasvatukseen palaan vielä varmasti monia kertoja. Viime vuoden chileistä osan kuivatin kokonaisina ja 9.4 kaivelin sieltä sisältä ne siemenet. Taimia noussut muutamia ihan kivasti. Huomenna olen ulkona töissä koko päivän. Eiköhän sovita, että on kaunis ilma?! Keväistä lauantaita!

Remonttiraija päivää!

Sahaaminen ei olekkaan niin vaikeaa, kun luulin. Olen monen monta kertaa sahannut lehtisahalla, mutta tänään tuli sahattua ihan perussahalla lattialautoja sopiviksi. Pyysin ensin miestä tekemään sen, mutta odoteltuani (noin kymmenen minuuttia; ) tartuin itse sahaan. Kukkateline, jonka pelastin kierrätyslavalle menolta viime kesänä, oli kärsinyt totaalisesti talvesta ja siitä hilseili maali irti. Hioin sen pojan kanssa. Alkusuunnitelma oli maalaaminen uudestaan, mutta päätin jättää sen "vanhan" näköiseksi lopulta. Askarteluun tarkoitettua lakkaakin sattui olemaan ja sitä vähän suihkuttelin päälle. Parvekekamat oli jälleen makkarissa ja nostettiin kasvihuone vihdoin paikalleen. Seuraava ongelma olikin sitten siinä, että kasvihuoneen alla ei ole mitään levyä, joten ilmaahan sieltä sisälle tulee ja lisäksi se ei mene ihan tasaisesti lattialle. Sitten pääsi mieskin sahaamaan vuorostaan lastulevyn paloja sinne alle. Hetkittäin tuntuu, että tuleeko tästä valmista ollenkaan ja ennenkaikkea on hullua kanniskella noita kamoja edes takas, mutta eipä tässä ilmojen puolesta vielä kiire ole. Opiskelun puolesta on menossa sellainen stressikausi, että tällainen nysvääminen saa ajatukset edes hetkeksi niistä pois ja ah ihanuus sitä päivää, kun koittaa kesäloma ja saa nyppiä lehtiä ja haistella multaa! Se on kuin palkinto siitä, että jaksoi taas ravata kylmässä ja pimeässä monta kuukautta.

Osa kasveista ikkunalla jo vihertää, tässä niistä kaksi:

                                                             Pojan pinaatti

                                                         Dahlia kurkottaa kohti valoa

Aika moni sanoi, että karviaispuu ei talvehdi parvekkeella, mukaanlukien myyjä. Tämä näyttää olevan varsin hengissä kuitenkin. Suojana sillä ei muuta ollut, kun ruukussa kasa viimevuoden kasvien lehtiä. Kastelun lopetin lokakuussa.

Vasta maalatut lattialaudat ja miun uusi kulta: ) Aurinkoa ja lämpöä odotellen.

Parvekeprojekti on käynnissä mutkien kautta

Parvekeprojekti on käynnissä täyttä päätä, mutta mutkiakin on matkassa.
 Päätin maalata parvekkeen lattialaudat, koska niistä on ihan totaalisesti kulunut pois puusuoja ja seuraava vaihe olisi jo lahoaminen.
Maalasin juu, mutta ilma kylmeni niin, että eivät kuivuneetkaan heti, ei edes samana päivänä. Oma juttunsa oli se, että parvekkeen kaikki kamat olivat meidän sängyn ympärillä.  Päätin myös investoida kasvihuoneeseen ja kun se saapui, siitä puuttuikin kaksi mutteria. Kasvihuone on nyt seissyt sitten olohuoneessa muutaman päivän. Tänään se on vihdoin ja viimein kasattu kokonaan , joten siltä osin projekti edistyy. Koska taivaalta tuli räntää,vettä ja lunta vuorotellen monena päivänä, oli ne parvekekamat pakko heittää jo takaisin parvekkeelle, että ei tarvitse kukkapurkkien ja kaiken muun parvekeroinan kanssa nukkua . Jos huomenna on hyvä ilma raahaan taas tavarat makkariin, tuuppaan kasvihuoneen sisälle ja alan miettimään, mitä sieltä on pakko heittää pois, että mahtuu olemaan. Kuulostaa helpolta....todenäköisesti joudun laajentamaan oviaukkoa tms. ; )

Syksyisämpää historiikkia vielä vuodelta 2011

                                                   Chili viihtyi vielä syksylläkin

 Aiemmissa kuvissa ollut seinällä oleva kukkalaatikko sivusta. Karjalanneito kukki koko kesän ja ryöppysi ulos laatikosta.

                                                  Tämä chili on jo sisällä lämmittelemässä.

Historian havinaa osa 4

                           Parvekkeen yhtä kulmaa. Pottua, karviaista, chiliä ja salaattia.

                                                             Aito elämänlanka

Historian havinaa osa 3

                                                                       Tomaattia

                                                           Raparperia ja tomaattia

                                                                   Perunaa

Historian havinaa 2011 osa 2

                                                        Karviaspuun marjoja

Karviaispuun ruukussa viihtyvät myös yrtit. Nämä olivat kaupan yrttejä, joita tarvitsin ruokiin ja loput tungin ruukkuun. Hyvin viihtyivät karviaisesta huolimatta, joka ei imassut yrteiltä onneksi kaikkia vesiä : )

 Alla kukkia. Tämä ruukku muuttui myöhemmin kyllä jonkinverran asukeiltaan. Ja ristikkoa täyttu krassi, sekä ruusupapu.

Historian havinaa 2011

 Sain vadelman oksan, joka oli poikki. Tämän kuvan otin alkukesästä, mutta kyllä se
lehtiä tunki koko kesän. Talvehtimaan en edes yrittänyt.

 Kuunliljaa korissa, Samaan koriin päätyi myös syreenin taimen, mutta ei pärjännyt.

 Tilliä ja persiljaa. Tillin laatikoita sain muutamia, kun kaupssa oli mansikkamyyjä, jolta äkkäsin kysästä, että onko ylimääräisiä ja olihan niitä: )

 Kevättä 2011. Tomaatin taimenia oli kaikkialla. Sato kuitenkin korjattiin vasta marraskuulla.

Parvekkeen lemmikki. Hämyhäkki kutoi pikaisesti langan kasveista kasveihin.

Historian havinaa parvekkeelta

Muutamia kuvia parilta viime vuodelta:

 Vuonna -09 ei tullut näköjään paljoa kuvatuksi, mutta kaksi kuvaa löytyi. Dahlia puhkeamassa kukkaan.

Yrttejä laatikossaan. Tämä laatikko toimi ensin entisessä myymälässä pikkuisten tavaroiden säilytyksessä ja myöhemmin siitä tulikin yrittilaatikko. Virallisesti laatikko on Ikean Pax ja tarkoitus on sen lokeroissa säilyttää kravatteja, vöitä, sukkia jms. Kasvatukseen sopi mainiosti, mutta sittemmin hylkäsin sen, koska oli sen verran suuri, että sitä ei saanut järkevästi mihinkään. Lattia olisi ollut oiva paikka, mutta kissat olivat siitä liian innostuneita mahdollisena käymälänään.Tilavalla sivupöydällä olisi ollut kiva, mutta se taas olisi vaatinut sen tilavan parvekkeen; )

Esittelenpä itseni

Ollappa punainen tupa ja perunamaa! Vaan kun ei ole, ei edes maapälänttiä. Koko ikäni olen ollut kerrostaluasukki ja sen seurauksena yritän ideoida parvekkeelle tunnelmaa, jossa saan juoda kahvikupposen "puutarhan" keskellä. Parvekkeeni on lasittamaton ja ylimmässä kerroksessa, joten se tuo haastetta, etenkin tuulen suhteen. Kaikesta huolimatta innostun joka kevät kokeilemaan ja kasvattamaan, joskus huonolla menestyksellä, mutta usein hyvälläkin. Muutamia vuosia sitten kasvattelin kukkia, niitä valmiita, joita ruukkuun laitetaan. Sitten keksin yrtit ja lopulta kokeilin hieman kasviksiakin. Inspiraationi lienee peruja mummolan pihasta. Innostun, kun asioita voi tehdä vanhanaikaisesti ja mahdollisimman luomuna. Yritän ideoida edullisesti, koska parvekeviljely ja kallis, eivät vaan sovi mielestäni samaan ideologiaan. En ole parvekkeen designsisustaja, haen sinne palaa mökkipihasta ennemminkin: ) Saatan ottaa mukaan palasia kesästä parvekkeen ulkopuoleltakin.