Kas, aurinko pilkahtaa!

Eilen ja tänään on satanut niin huolella taas, että kyllä sitä osaa olla iloinen, kun aurinko vähän näyttäytyy!
Kuvasin eilen muutamia juttuja parvekkeella sateesta huolimatta. Muutamia havaintoja tomaatista:

Joskus käy niin, että tomaatti ei meinaa kasvaa millään ja joskus taas niin, että se kasvaa vaikka ei tekisi mitään.

       Tämä tillin ja persiljan kaukalo on vain muutaman sentin syvä ja
       jostain sinne on päässyt tomaatin siemen.
       Yhtä vahvana se näyttää tuossa kasvavan, kuin muutkin taimet.

Tässä on nyt vertailu siitä, kun toisesta on koulinnassa poistettu alimmat lehdet ja toisessa ei.

                    Vasemman puoleisesta on nypätty alalehdet pois.
                    Pituutta se on ottanut ainakin enemmän,
                    mutta lehdissä ei nyt varsinaisesti näy mitään eroa.
                    Oikeanpuoleisessa ruukussa on kaksi
                    tainta, joten sekin on varmasti vaikuttanut asiaan.

Eilinen Daalioiden tilanne. Kasvavat ja kasvavat, mutta nuppuja ei näy vieläkään....

Maissi on päässyt uuteen ruukkuun. Kissa tykkää sitä maistella kovasti.

Tomaatteja siellä, tomaatteja täällä. Kasvihuoneen pohjalla on tomaattivauvala.

                         
Laskujeni mukaan tomaattia on noin 50 tainta, neljää eri lajia.
Meinaan siis viidakkoveitsellä mennä loppukesästä parvekkeelle.

Tämän parvekeliljan piti olla kirkkaan punainen. Mitenkäs tämä ei nyt siltä oikein näytä?

Eilinen sadepäivän hyvitysostos: ) Muurikello.

                                                 

Arvoitus. Mikähän tämä on?

Arvoitus 2. Entäs tämä? Mintulta näyttää, mutta ei maistu, eikä tuoksu. Antaisiko punertavat varret vihjeen?

                                                  
                                                      

Hyvää juhannusta!

Kyllä meidän kelpaa sään puolesta nyt viettää juhannusta! Tässä parin viime päivän maisemia kameraan taltioituneena.

Jos kesällä katsoisit taivasta
koko aurinkoisen päivän,
niin erottaisit hahmoja pilvistä,
ehkä sateenkaaren häivän.
Kun sitten saapuisi ilta,
piirtyisi veteen kuunsilta.
Ja kun viimein nukkumaan lähdet,
näet unissasi taivaan tähdet.

 

                                  


                                                  Lämmintä ja mukavaa juhannusta kaikille.

Daalia Top Mix kukkii

Minun kukkani kaunis on, vaik on pienenlainen...minun kukkani kaunis on ....

Ensimmäinen daalian kukka on nyt siis auennut ja ensimmäinen mansikan raakilekin putkahtanut.

Dahlioista pienin ja matalakasvuisin aloitti kukintansa.Keltaisen sävy on aivan ihana!

 Lajike "Top Mix"

     

Ensimmäinen mansikka.

Yksi niistä "nimettömistä" köynnöksistä , jotka olen istuttanut. Tämä on laatikosta, jossa on omenapuunkarahka. Hienosti ja hentoisesti otti köynnös karahkasta kiinni. Jos köynnöskasvi on tällä tapaa tarttuva, kannattaa suunnitella sen paikka hyvin ja pysyväksi. Olen joskus joutunut siirtämään tälläisen ja nuo sen tarttuimet, eivät enää tartu uudestaan kovinkaan helposti mihinkään ja koko kasvi saattaa kärsiä, kun ei pääse kiipeämään.

Parvekelilja puskee nuppua kunnolla, vaikka itse kasvi ei vielä kovinkaan korkea ole. Ehkä noin 20 cm.

             

         Yhteensä daalioita on neljä. Tuon kukkivan lisäksi, kaksi jotka kasvavat 

         kilpaa korkeutta ja vahvistavat varttaan.

         Kummassakaan ei ole nuppuja, mutta toinen yltää jo parvekkeen kaiteen  laitaan.

         Yläpuolella on laatikko, jossa ovat mansikat ja kukat, 

         ja näyttää siltä, että ne jäävät  kohta daalioiden taakse piiloon.

         Sen sijaan yksi daalioista (Dolly.H) on ohutvartinen ja heiveröinen. 

         Sen oksat kaatuvat ilman tukea, enkä kyllä ymmärrä, 

         miten se voisi tehdä ison ja suht painavan kukan.

         Kaipa tuo sitten ajan kanssa valkenee, kukathan ovat ihmeitä täynnä!

Jagh...tuholaisia!

 No vielä ei onneksi ole, mutta kohta eletään aikaa, kun niiden kanssa yksi jos toinenkin tuskailee. Parvekekasvien kantilta pahin roisto numero yksi on kirvat. Niitä on omalla parvekkeellani vieraillut kahta lajia, toinen vihreä kirva ja toinen musta kirva. Vihreät saa jokseenkin ruotuunsa, mutta mustat tahtovat jäädä pysyviksi asukeiksi tiettyihin kasveihin. Auringonkukka esimerkiksi veti vihreitä puoleensa, siitä on parin kesän kokemus, mutta mustille tuntui köynnöskrassi olevan erittäin mieluinen koti.

Vihreä kirva paperilla


Mustia kirvoja

Silloin tiesin vain mäntysuovasta, kun auringonkukkaan kirvat tulivat. Suihkuttelin niitä, mutta kirvat eivät lähteneet, mutta eivät  kyllä vallanneetkaan kaikkea.  Ajattelin, että suopa on huonoa, kun eivät kuole, mutta enpä tiennyt vielä mustista!  Mäntysuovasta vielä sanottakoon, että en pitänyt sen tekemistä läikistä lehtiin, vaikkakin sen luonnonmukaisesta koostumuksesta pidänkin ja pidän sitä kaiken aikaa pesuaineena.

Sitten ne mustat...ensin niitä oli pari silmällä havaittavaa. Suihkuttelin suovalla, ei tehoa. Ne levisivät kuin kulovalkea nimenomaan krassissa, jota oli pitkin seinää ja myös kukkalaatikossa ja sen oksat valuivat parvekkeelta ulospäin. Eipä mennyt kauaa, kun ne valtasivat koko krassin ja myös sen joka oli laatikossa.
En pidä yhtään näistä tuholaistorjunta-aineista, etenkin kun samassa paikassa kasvaa jotakin, mitä pitäisi syödä. Pakko oli kuitenkin tehdä jotakin ja kaverini oli ostanut jotakin tuholaismyrkkyä, jota laimennettiin. Suihkuttelin suihkuttamasta päästyäni, eikä tehoa! Lopulta kirvat valtasivat kasvini. Nostaessani krassin oksat parvekkeen ulkopuolelta tarkastelua varten, ne olivat täynnä mustia kirvoja. Tässsä kaiken keskellä olin kuitenkin katkonut oksia, joissa kirvoja oli ja nakannut roskiin, mutta niin vaan kävi, että kirvat voittivat taistelun. Myöhemmin luin, että mustilla on kovempi kuori tai selän panssari kuin vihreillä. Eli jos näet mustia kirvoja yhdenkin, kiikuta se samantien tosi kauas kasveistasi!

Paras torjunta kirvoja ajatellen on ennaltaehkäisy. Suihkuta kasveja usein. Kirvat eivät tykkää käydä asustamaan kostealle alustalle. Seuraava vaihe on, että nypi ne heti pois, jos näet yhdenkin.
Sitten ollaaankin siinä kohtaa, että niitä on. Vastustan edelleen myrkkyjä ja uskon vahvasti  vanhoiihin konsteihin, siksipä otan esille jälleen Jokanaisen niksikirjan vuodelta -55.Vaikkakin siinä kerrotaan huonekasveista, ei asia ole varmaankaan erilainen parvekkeen kasveissa.

Kirvat eli lehtitäit

1. ruukkukasveissa  häviävät, kun asetetaan palava savuke kukkaruukun alustalle ja esim. paperipussi hupuksi kasvin päälle. 15 min. kestävän "savusaunan" jälkeen ovat kirvat kuolleet.

2. Lehtitäit katoavat niinikään, jos kukkaa kastellaan tai sen lehtiä pestään perunakeitinvedellä tai sinapinsekaisella vedellä.

3. Kasvin lehtiosa, mutta ei ruukkua, upotetaan silmänräpäyksen ajaksi kuumennettuun ja jälleen jäähdytettyyn (35-50 lämpöasteiseksi)  veteen ja menetelmä uudistetaan 5. min kuluttua.

Silloin kun itsellä kirvoja oli, en omistanut tätä kirjaa vielä, joten tehosta en osaa sanoa. Itse kokeilisin vaihtoehtoa kaksi, niinkuin varmasti moni muukin. Jos kokeilet, kuulisin mielelläni kokemuksia.

Myös nokkosvedestä on sanottu olevan apua tuholaisten torjunnassa:

Tuholaiskarkote

Nokkosvettä ja nokkoskäytettä käytetään kasvimaalla lisäravinteena ja tuholaistorjuntaan (kirvojen ja muiden ohutihoisten tuholaisten torjuntaan). Nokkosvettä varten nokkosia haudutetaan kylmässä vedessä esimerkiksi saunan padassa, johon laitetaan 10 litraa vettä nokkoskiloa kohti. Uutteen annetaan valmistua 12-24 tuntia, ja sitä käytetään suihkuttamalla kasveille laimentamattomana lehtikirvojen torjuntaan. Nokkoskäyte valmistetaan vastaavaan tapaan mutta veden annetaan seistä aurinkoisessa paikassa puolestatoista kolmeen viikkoa. Käyte on valmista kun kuohuminen on loppunut. Siivilöity nokkoskäyte laimennetaan ainakin suhteessa 1:10 lannoitustarkoituksiin ja jopa 1:50 tuholaisten torjuntaan. Käyneen nokkosveden haju on erittäin epämiellyttävä.

Lähde: Wikipedia

Kuva: Luonnosta sinulle

                                                          

Taidanpa lähteä nokkosenhakureissulle tästä....

Parvekkeella...

Parvekkeella on tapahtunut kaikenlaista pientä. Vihreää on monenlaista, vaan ei ihan vielä kukkia, vaikkakin pari nuppua.
Ruukkuja on, mutta tuntuvat olevan väärän kokoisia. Joko liian suuria tai liian pieniä tai  vääränmuotoisia ja tuskastuttavin osuus onkin mikä menee kasvihuoneesta mihin. Monet tarvitsevat syvät ja ison ruukun, esimerkiksi tomaatti, jota on paljon, kun taas parvekelaatikoissa olisi tilaa kukille, joita ei ole. Tätä voi kait sanoa parvekeluovuuden tuskaksi? Monien kasvupaikka on siis vielä avoin, mutta nurkkaa kerrallaan ja hiljaa hyvä tulee ja muuta semmmoista....

Karviaispuu oli pakko vaihtaa toiselle puolelle pylvästä tilan puutteen vuoksi. Ilman vaihdosta, ei mahtuisi tomaatit, eikä sen puolen istumaankaan, ellei sitten ole  kassakuitin paksuinen.

                                              

Mansikan kukka nupullaan. Vaikea kuvitella, että tuosta tulee vielä ihan punainen marja: )

Karviaisen ensimmäinen marja.

Karviaisen viereen pylvääseen laitoin tällaista köynnöstä, mutta nimeä en tiedä. Olisiko joku elämänlanka? Huono puoli tässä on, että aikalailla saa tässä alkuvaiheessa vahdata, että ei kietoudu karviaiseen vaan saisin sen menemään pylvästä pitkin. Pylvääseen pitää nyt virittää nopeasti joku systeemi, mihin ottaa kiinni.

Ne alunperin epäselvät tapaukset, ensin olivat hyasintteja, sitten gladiouksia, mutta osoittautuivat liljoiksi lopulta. Kasvit ovat kasvaneet aikamoista vauhtia.

 

Ja liljan sisällä näyttää nyt tältä. Vahtaan näitä kun emokana muniaan, kun en yhtään tiedä minkä väristä kukkaa sieltä tulee: )

Ikkunalaudalla aloittaa ulkoilmaelämäänsä Japanin humala. Toivon, että tarttuu tuohon röpelöseinään kiinni ja sitten köynnöstää ikkunan ympäri kivasti; )

                                                                                                                                                                 

Pylvään vastapäinen seinä näyttää nyt tältä. 

Tässä laatikossa on takana köynnöskasvia, joka on taas vaihtari ja jonka nimeä en tiedä. Etualelle pitää hankkia vielä kukkia. Omenenkarahka on on ollut useana vuotena tässä laatikossa, se on ihan hauskan näköinen, kun köynnöstävät kasvit kietoutuvat siihen. Vieressä olevaan ristikkoon on tarkoitus ohjata köynnöskasvit lopulta.

Tässä vielä yksi noista laatikon köynnöskasveista.

Tässä laatikko jonka pelastin joku aika sitten roskalavalta. Sitten tulikin valinnanvaikeus. Laittaako tähän tomaattia, joka viihtyisi takuulla tässsä seinälläkin, johon aurinko kivasti paistaa vai laittaako tähän nuo Dahliat ja liljat. Lopulta päädyin kukkiin ihan siksi, että on jotenkin kiva kun vilkaisee parvekkeelle, sen oven takana kukkii värikkäästi.

                                                                                                                                                                              

Nämä "liljanuijat" ovat aika hauskan näköisiä.

                                                                  

Kasvihuoneessa...

                                          

                                                   
                              

Kiwano ei kasva nyt mielestäni tarpeeksi vauhdilla, enkä tiedä siihen syytä. Mielestäni se on ikäänsä nähden kuitenkin jollain tapaa kitukasvuinen, vaikkain terveen ja hyvän näköinen.

                                                  

Tomaatin taimissa olen testaillut paria eri kasvatusversiota, niin kuin chilissäkin. Ne taimet jotka on otettu ulos kasvamaan pari viikkoa sitten, ovat selkesäti kitukasvuisempia kuin ne, jotka ovat olleet kasvihuoneessa. Tämä kuvassa oleva on kasvihuoneen asukki. Osasta nyppäsin alimman lehtiparin pois koulinnassa, mutta en ole vielä tehnyt "tutkimusta" sen osalta vaikuttiko se taimen vankkuuteen. Täytyypä ottaa asiaksi kuvata nämä eri versiot rinta rinnan ja julkaista "tutkimuksen" tulos.

                                                

Vielä yksi kuva. Yhdessä Daaliassa on nuppu. Daalian piti kyllä olla valkoinen, muuttaako tämä väriä vielä vaiko pysyy keltaisena?  Kummatkin kyllä kelpaavat.

                                      




                                                                 

Gardenia

Tässä on pari tovia vierähtänyt viime postauksesta, kun ohjelmanumeroissa on ollut lasten kevätjuhlia, lapsen synttäriä jms. Lisäksi tuo ulkona oleminen ja bloggaaminen ei suju samaan aikaan tai ainakaan pyöräily ei sovi siihen=D

Koska kuvia nyt on kerääntynyt kuitenkin jonkin verran erottelen eri otsikoiden alle. Teimme yhtenä päivänä pojan kanssa pyöräretken Gardeniaan. Kukat eivät lähimainkaan olleet kaikki puhjenneet kukkaan, mutta pari pionia siellä jo loisti kauneudessan.

                                              
Pionia jos menee katsomaan, kannattaa mennä vähän myöhemmin, jolloin kaikki jo kukkivat. Tuoksu on huumaava!

Alueella on muutenkin kasvillisuus lumoavaa ja istutukset tehty todella kauniisti.

Gardeniassa on myös kasvihuonepuutarha ja sisällä voi järjestää vaikka lasten synttärit.     Sisällä toimii kahvio. Ulkona toimii myös taimimyymälä ja hiekkakenttäalueella järjestetään myös koirien
     Match showta silloin tällöin. Omia eväitä voi syödä ulkona puutarhassa. Jos et ole käynyt, suosittelen.
     Silmän ja sielunruokaa!

   
     Gardenia

    Vähän matkan päästä Gardeniasta kuuluu silloin tällöin "muuuuuu".
    Viikin lehmät siellä ammuvat ja viettävät kesäpäivää laitumella.

                                 
Ja aivan lehmien vieressä on pieni lampi, jossa kävimme pojan kanssa istumassa ja mietimme onko siellä kaloja. Olihan siellä pikkupikku sinttejä lumpeen lehtien alla.

                                               
Retki oli kiva. Arkipäivän pyrähdys maalle Helsingissä: ) Jatkan huomenna parvekekuulumisilla!

Lämpöä kaivataan!

Tänään on porattu pari reikää seinään, yhdet kukkalaatikolle ja sitten kasvituki seinään. Tukiristikko oli ennen laatikon yläpuolella, mutta nyt tuo kasvihuone vie tilan ja laatikosta pitää yrittää ohjata köynnöstävät ristikkoon. Toivottavasti onnistuu, muuten jää tylsän näköinen valkoinen seinä ja tilaakin on niin vähän, että joka sentti pitää saada käyttöön.

Tämä kylmyys on nyt pahin kasvien uhka. Yhdet köynnöstävät kasvit, jotka laitoin ulos muutamia päiviä sitten, ovat nuupallaan, taitavat paleltua. Toppatakki päällä laittelin tänään maissin uuteen ruukkuun ja chilit myös. Monta chiliä heitin pois. Mahtuisivat nyt olemaan, mutta eivät sitten enää kun kasvavat. Olisi niin kiva saada jo vihreyttä joka puolelle, mutta näillä ilmoilla on kasvatus vähän kiikun kaakun. Tomaattikin tuntuu olevan kitukasvuinen, lämpö ja aurinko tekisivät sille tosi hyvää. Yksi hyvä puoli tässä on, kastelukannun kanssa ei tarvitse häärätä koko ajan, kun multa ei kuivahtele.

Sisustus aiheuttaa luomisen tuskaa! En osaa nyt päättää millään mitä oikeesti tahtoisin. Ihan eka ajatus oli jotakin välimerellisen itämaista tai niiden välistä. Värejä ja vanhaa yhdistellen.

Sitten toinen suuri himo, olisi retroparveke. Rakastan niin retroa, sen värejä ja muotoja.

Ja kolmas, maalaisromanttinen, vähän Tildaa sinne tänne jms.

Parvekkeesta tulee siis varmaankin kaikkien näiden omituinen sekotus lopulta, mutta en haluaisi kuitenkaan ihan sillisalaattia. Vaikeaksi asian tekee se, että eihän noita pintoja millä sisustusta ilmentää, niin paljoa ole.
Jostain kun saisi neljä vanhaa lautaa, vaikka sellaista missä on  kulunut maalikin päällä, sillä tulisi taas uutta tilaa ikkunan ympärille ja väliin.

Kankaiset jutut ovat ongelmallisia lasittamattomalla parvekkeella, muutamia päiviä sateita, niin kangas on homeessa. Homeenesto-aineita varmaan olisi olemassa..ehkä?...mutta en tiedä niistä mitään ja voiko niitä laittaa mihin vaan.

Dahliat porskuttelee säästä huolimatta (onneksi)

Dahliat jotka ostin vähän aikaa sitten ovat lähteneet ihan kivasti kasvamaan.

     

Kuin myös parvekeliljat, vaikka päättivätkin valita ruukusta aivan omituisen kohdan: )

Tässä pukkaa maissin lehteä ja kasvi onkin käsvien hätälistassa ykkösenä vaihtamassa isompaan ruukkuun.

     
En ollut aiemmin maissia kokeillut ja vähän olin skeptinen sen lähdön kanssa, mutta sehän kasvaa pikkiriikkisessä ruukussakin näköjään.

Etualalla mitä lie köynnöstä. Nimet olivat haalistuneet köynnöksistä pois. Takana basilika ja ruohosipuli ja oikealla Kiwanot eli Kiwakurkut.

Kukkalaatikkoon pääsi tuollaiset hyväntuoksuiset kukat, joiden nimiä en muista ja parvekemansikat. Siinä on tilaan vielä parille näyttävämmälle kukalle.

Puulaatikossa näyttää nyt tältä. Kaksi Dahliaa, muratti ja tuo mitä ilmeisemmin lilja.

Tässä vähän lähempää vielä tuo epäilty lilja. Lehdet ovat ainakin aivan samanlaiset. Viime vuonna ostin keväällä muistaakseni keltaisen liljan, jonkun halpamallin, että olisi edes vähän väriä ja tämä taitaa olla sen lapsosia sitten: )

  
Meillä oli pihassa myös pihatalkoot ja sen myötä pihalle tuli myös roskalava. Olen käynyt aina välillä kurkkaamassa sinne, josko joku heittäisi jotain kukkaruukkua tms pois. Yhtenä päivänä yksi naapuri sitten sanoikin, että hän on heittämässä pois puulaatikkoa! Ou.....unelmieni täyttymys! Niinpä sain puulaatikon ja hänelle annoin taimia kiitokseksi.Parvekkeen lattialaudoista puuttui muutama pikkupala ja kas, toinen naapuri oli kuskaamassa niitä lavalle: )

Tuolin pehmuste. Kuvasin tätä miljoona kertaa ja sellaista kulmaa ei ole, että tuolin saisi näyttämään hyvältä tai tyynyt sellaisilta kun ne oikeasti ovat. Väreistä nyt jotain kuvaa tulee kuitenkin. Tuolin istuinosassa on pehmusteenna viime vuonna Tiimarista ostettu pehmuste, joka kulahti ja kaksinkertainen vanulevykerros, jota on  joskus jäänyt kun olen peittoa ommellut lapselle.

Tässä on virallinen laadunvalvoja.